Munakasfanin takaisku

Heippa!

Minulla oli hieno idea kehitellä ja julkaista koko postauksellinen erilaisia munakasvariaatioita. Mutta kuinkas kävikään: olen tainnut syödä liikaa munakkaita yhden pienen tytön tarpeisiin, enkä pysty siihen enää! Siinä on nyt jotain niin etovaa, että olen joutunut heittämään loput annoksistani biojätteen sekaan (kyllä, tämä on ehkä edustavin puhe esitellessä reseptiä, älkää hämääntykö...). Julkaisen kuitenkin tämän ohjeen, koska se oli oikeasti erittäin maistuva. En vain tällä hetkellä siedä sitä itse munan (?) makua ollenkaan :D Ehkä jos pidän pientä taukoa ja mussutan jotain muuta, munakkaatkin alkavat taas maistua!

Pesto-kesäkurpitsamunakas

2 kananmunan keltuaista
3 munanvalkuaista
loraus maitoa
kesäkurpitsaa paloina
pari lusikallista pestoa
muutama tippa sitruunamehua

Riko ensin munien rakenne rikki. Lisää loput ainekset ja vatkaa niin hyvin, että pestokin sekoittuu joka puolelle.

Ja uskokaa tai älkää: kyllä tätä kannattaa kokeilla! Munakas saa ihanan vihreän värin ja miellyttää silmää. Ainakin jos osaa kääntää sen nätimmin kuin minä...

Kesähaaste

Olen viime aikoina haalinut itselleni kasan kiinnostavia kirjoja. Tapani mukaan olen onnistunut saamaan niitä joko ilmaiseksi, parilla kolikolla tai vaihtamalla suklaapatukkaan! Eli kalliiksi tämä harrastukseni ei ole tullut. Kirjoja on minulla aina ollut paljon, mutta nyt olen saanut jälleen uuden kipinän lukemiseen. Pitkällä kesälomallani minulla on ollut siihen myös oikeasti aikaa. Useana päivänä olen heti aamupuuron jälkeen suunnannut pehmeälle sohvalle ja oikaissut kirjan kanssa "uudelle levolle". Ihanan laiskaa! Tämä kesä on ollut täynnä kylmiä ja pilvisiä päiviä, ja tarinoihin uppoutuminen on vienyt ajatukset aivan muualle: milloin paahtavalle autiolle saarelle, milloin rahtilaivan kannelle.

Jossain vaiheessa huomasin, että monesta hankkimastani kirjasta on tehty myös elokuvaversio. Otinkin sen itselleni haasteena: lue kirja ja katso sen jälkeen siitä tehty elokuva! En ollut juurikaan harrastanut tällaista, joten oli mielenkiintoista nähdä myös elokuvantekijän visio alkuperäisteoksesta. Jotkut saattavat parahtaa jotain siitä, että leffat ottavat monesti liikaa vapauksia, ja vastaavat melko hatarasti kirjan tarinaa. Noh, niinpä minäkin päädyin lopulta olemaan tätä mieltä. Se, että oli juuri äsken lopettanut kirjan ja miltei samalta istumalta syöttänyt DVD:n koneeseen, kostautui. Jokainen kohtaus oli liian hyvin muistissa, ja se häiritsi katsomista aika tavalla: "Hei, ei toi noin sanonu! Tonhan piti mennä tonne! Ja mikä toikin on?"

Kärpästen herrasta minulla oli valittavana kaksi elokuvavaihtoehtoa: juonta kuulemma lähes orjallisesti noudattava mustavalkoversio vuodelta 1963, sekä enemmän vapauksia ottava, vuoden 1990 versio. Ajattelin, että värielokuvaa olisi mukavampi seurata, joten pakkasin sen kirjaston hyllystä kassiini.

Pettymys oli suuri oikeastaan heti elokuvan alusta lähtien. Kaikki asiat tuntuivat mielestäni menevän aivan väärin, eikä tarinaa ollut niin nautinnollista seurata kuin oletin. Kuitenkin kituutin rainaa eteenpäin ja huomasin, että loppua kohden katselukokemus muuttui yhtäkkiä siedettävämmäksi. Jonain päivänä aion kuitenkin katsoa vielä sen mustavalkoisen version, olen niin alkuperäisten juonien orja! Mitään ei saa muuttaa, piste! :D

Bridget Jonesin päiväkirjoista tutustuin lähemmin (siis lähes 500 sivun verran) sen toiseen osaan. Elokuvista katsoin kuitenkin molemmat, tietysti. Niitä olikin uskomattoman ihana katsella, kun harvemmin tulee mitään "tyttöelokuvia" katsottua. Kaiken ihanuuden taustalla oli kuitenkin jälleen pieni pettymys: eihän se kirjan juoni taaskaan tullut kunnolla esiin elokuvasta, plääh. Mutta minkäs sille voisin, hyviä leffoja nuokin molemmat ovat! Tykkään ainakin hurjasti noista molemmista miehistä, grr...

Kirja- ja leffaprojekti jatkuu Prinsessan muodossa. Erityisesti kirjassa kiinnostaa tuo historiallinen osuus: kuinka psykiatrinen sairaanhoito on kehittynyt Suomessa? Elokuvasta olen nähnyt vain muutamia pätkiä, mutta kohta pääsen sitäkin tiirailemaan!

Tällä välillä olen onnistunut kuluttamaan aikaani myös muihin kirjoihin, kuten, öh, Viisikkoon...

Jättehyvä parivaljakko, pakko mainostaa!

Ihanaa, aurinkoista, helteistä, kuumaa päivää jokaiselle! Muistakaa, että rannalla loikoillessa on hyvää aikaa lukea! Eikä ole väliä, mitä lukee, kunhan lukee: lukeehan Frendien Joeykin lähinnä muropakkauksen tekstejä, ja ihan hyvä siitäkin on tullut ;)