Lettukestit 2.0

Voih, kunpa letuilla voisi herkutella joooka päivä... No oikeastaan, kyllä voikin. Suurin osa teistä varmaan jo tietää klassisen banskuletun yksinkertaisen reseptin: pari kananmunaa ja banaani. Makunystyräni ovat jo hieman kyllästyneet kyseisen letun "munakasmaisuuteen", ja vaativat jotain uutta. Onnekseni törmäsin sitten tällaiseen, hieman muuteltuun lettureseptiin. Letuista tulee todella pehmeitä, kermaisia ja paksuja, ja tietenkin hyvänmakuisia! Parasta on se, että nämä letut kelpaavat huoletta väli- ja iltapalaksi, terveellisyydestä tinkimättä. Otin nyt erivapauden nimetä nämä "Paremmiksi banaaniletuiksi" ;).

Onneksi pakkasessa oli mustikoita!

Paremmat banaaniletut

1 pehmeä banaani
1,5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl maitoa
(hippunen suolaa)

Muussaa banaani ja sekoita muiden aineiden kanssa. Anna seoksen turvota hetken. Paista lettupannulla kauniiksi. Tällä ohjeella tulee 8 pientä lettusta.

Ps. Vielä paremman maun saat, kun paistat letut kookosrasvassa!

Ja niin on nättejä että! Tekiskö mieli...?

Äidin rusinainen omenariisipuuro

Kesä on vasta aluillaan, eikä paras omenakausi ole ihan vielä ajankohtainen. Onneksi omenoita saa myös kaupasta, vaikka paras fiilis tuleekin kun käyttää itse poimittuja luonnon antimia. Älä kuitenkaan välttämättä jätä tätä reseptiä syksyyn, koska tällä voi vähällä vaivalla rikastuttaa useammankin kesäisen välipalahetken :).

Tämä puuroherkku vie minut lapsuuteni kesiin, kun seilasimme perheeni kanssa pitkin Näsijärveä. Silloin tuli tutustuttua esimerkiksi Kurun ja Maisansalon hurjiin leikkipuistoihin sekä Ruoveden laivarantaan ja ihanaan jätskikioskiin. Äiti oli tehnyt veneeseen evääksi omenariisipuuroa, jonka pulleat rusinat maistuivat makealta pienen lapsen suussa. Puuro tarjottiin kylmänä, ja tällä tavoin se edelleenkin maistuu parhaimmalta. Kylmä maito pienenä lorauksena ei ole myöskään huono lisä.

Siinähän minä pari vuotta sitten veneessä!

Rusinainen omenariisipuuro

1 l vettä
2-3 omenaa paloina
2 dl rusinoita
2 dl puuroriisiä
1 dl sokeria
kanelia

Kaikki aineet lisätää kiehuvaan veteen ja annetaan keittyä puuroksi n. puoli tuntia. Puuron voi tarvittaessa lopuksi suurustaa (1 rkl perunajauhoja + tilkka kylmää vettä).

Helppoa kuin heinänteko (joskaan en ole sitä kokeillut): ainekset turpoavat itsekseen kattilassa ja sinä voit satunnaisen sekoittelun lomassa vaikka tanssia hölmösti peilin edessä ja haaveilla kesäreissuista. Täh, kai joku muukin tekee niin? ;)

Mullapa onkin vielä yksi annos tätä... Nam!

Koska keittiö on ihmisen tärkein paikka

Syöminen on varmasti yksi tän maailman suurimmista iloista. Toinen fakta on se, että elämisen onni koostuu monista pienistä, merkityksellisistä hetkistä. Mutta voiko siis noin suurensuuresta ilon aiheesta ammentaa niitä pieniä onnen murusia, joilla sanontojen mukaan on se suurin merkitys?

Totta kai voi, tyhmä kysymys. Seuraavaksi luvassa mieleeni juolahtaneita elämänohjeita, joilla harmaat ruokapäivät saattavat alkaa tuntua hieman paremmilta.

Syö maha täyteen makaronilaatikkoa ja pursota päälle kunnon kerros makeaa ketsuppia.

Osta kirpputorilta hempeitä kukallisia astioita ja ota kauniita ruokakuvia. Koosta kuvista vaikka oma kansio tietokoneellesi.

Ole hetki ajattelematta shortsireisiä tai kesämekkokäsivarsia ja leivo kokonainen piirakka vain itsellesi.




Parasta leipomista on valmistaa jotain herkullista jollekin läheisellesi - yllätykseksi tietenkin.

Ahmi keittokirjojen herkullisia kuvia. Ja hamstraa lisää kirjoja. Vaikka et koskaan edes lukisi niissä olevia reseptejä, pelkkä kuvien katselu saa aina paremmalle mielelle.

Älä ajattele, että makea tekisi ainoastaan huonoa kehollesi - miksi sitten suklaakin saa aina niin hyvän mielen aikaan?

(Puhumattakaan valkosuklaasta, ah!)

Unohda välillä iittalat ja tylsät, valkoiset astiat ja syö mansikan muotoiselta lautaselta.

Muista syödä paljon hilloa. Se sopii yllättävän monen asian kanssa.

Innostu. Etenkin ruoasta!